Yuunagi ni Mae, Boku no Ribbon / Tanz in die abendliche Stille

Nimi: Yuunagi ni Mae, Boku no Ribbon
Tekijä: Yumi Kurokawa
Osia luettu: 2/2
Lukukieli: saksa

Rintaro on arka alakoululainen, joka elää pienessä kalastajakaupungissa isänsä ja isosiskonsa kanssa. Äskettäin kuollut äiti on jättänyt ison aukon perheen elämään, sillä isä on tunnetasolla kylmä eikä ajattele kuin kalastamista ja isosisko on joutunut luopumaan paljosta ottaessaan kodin hoitamisen harteilleen. Rintaron on vaikea tulla tilanteen kanssa toimeen, mutta sitten hän löytää harrastuksen, joka tuo toivoa hänen elämäänsä: rytmisen voimistelun. Ainoa ongelma on, että koska hän on poika, ei häntä oteta tosissaan eikä hän saa kilpailla.

Kaksiosainen Yuunagi ni Mae, Boku no Ribbon on juuri sellainen sarja kuin mitä ensivaikutelma lupaa. Se on kauniisti piirretty hyvän mielen tarina altavastaajasta, joka selviytyy vaikeuksien kautta voittajaksi ja käsittelee elämänsä kipeitä asioita intohimonsa avulla. Sarjan asetelma, tarina ja hahmot ovat tyypillisiä ja käyvät läpi juuri sen kehityksen, jota lukija odottaa. Kuvailisin sarjaa jopa ennalta-arvattavaksi ja turhankin turvalliseksi, sillä ei ota mitään riskejä astumalla reviirinsä ulkopuolelle. Mutta silti se osui ja upposi ja nautin sen lukemisesta. Sarja on hyvä osoitus siitä, että ei välttämättä tarvitse olla omaperäinen jos tietää, mitä tekee ja mitkä ovat valitun tarinan ja hahmojen vahvuudet.

Sarjan alussa kiusattu ja surullinen Rintaro näkee sattumalta tyttöjen liikunnanopettajan voimistelemassa pyhätön pihalla ja ihastuu lajiin. Aluksi hän vain seuraa salaa, kun luokan tytöt harjoittelevat liikuntasalissa, mutta paljastuttuaan hän pääsee mukaan harrastamaan. Aluksi on hankalaa, kun hän on kömpelö aloittelija ja tytöt pitävät häntä lähinnä vitsinä, mutta hiljalleen Rintaron piilevät kyvyt nousevat esiin. Rytminen voimistelu saa hänet innostumaan jostain ensimmäistä kertaa äidin kuoleman jälkeen ja siitä tulee hänelle intohimo. Valitettavasti perhe on liian köyhä, että hän voisi ostaa omia välineitä eikä hän muutenkaan uskalla kertoa kotona siskolle tai isälle, mitä koulun jälkeen puuhaa.

Tarina sisältää tyypillisen elementin, jossa päähenkilö on niin uskomattoman lahjakas, että nousee heti jo pitempään harrastaneiden yläpuolelle ja vakuuttaa muut kyvyillään. Tämä monesti saa pyörittämään silmiä, mutta tässä sarjassa se tuntui vain hyvältä. Tarinan konflikti on Rintaron kotielämässä ja vaikeassa isäsuhteessa, joten voimistelukohtaukset tuntuvat lukijasta mukavilta tauoilta draaman ja ahdistuksen keskellä. On helppo samaistua siihen, miten voimistelu saa Rintaron hetkeksi unohtamaan kaikki vaikeudet.

Sarja ei mene missään kohtaa liian synkäksi. Vaikka Rintaron voimisteluharrastus paljastuu kaikille jo ensimmäisessä osassa, ei sarja tunnu epätoivoiselta. Päinvastoin, haaveet uudesta koulusta, jossa voisi harrastaa aktiivisemmin, kannustava sisko ja isästä löytyvät uudet puolet tekevät sarjasta sydämellisen. Ongelmat isän kanssa ratkeavat ehkä jopa liian helposti ja odotin koko ajan, että jokin menee vielä pahasti vikaan tai kestää paljon kauemmin ennen kuin isän hyväksyntä tulee.

Pidin huippukohtana, miten Rintaro pääsee esiintymään joukkueensa mukana heidän ensimmäisissä kisoissaan, vaikkei hän voikaan osallistua kilpailuun. Lisäksi sarjan tulevaisuuteen sijoittuva lopetus jättää hyvän mielen ja tekee selväksi, että vaikka matka oli kivinen, oli se kaiken vaivan arvoista.

Sarjan valttikortti ovat sen tunteikkaat piirrokset, jotka sopivat tarinaan. Suosittelen, mikäli urheilu- ja kasvutarina kiinnostaa, mutta mitään yllätyksiä ei kannata odottaa. Sarja sijoittuu 1980-luvulle, mikä teki miljööstä astetta kiinnostavamman.