B’t X ja B’t X Neo

btx3 btx4

Teppei on aikeissa tavata veljensä, kuuluisan tiedemiehen Kotaro Takamiyan, monen vuoden erossa olon jälkeen. Yllättäen Kotaro joutuu kesken tiedekonferessin salaperäisen Machine Empiren kaappaamaksi. Teppei päättää tehdä kaikkensa veljensä pelastamiseksi ja löytää avukseen mekaanisen hevosen, joka herää henkiin jouduttuaan kosketuksiin Teppein veren kanssa. Teppei ja hänen uusi kumppaninsa X saavat lopulta selville, että vaakalaudalla on koko planeetan tulevaisuus.

Vuonna 1996 esitetty 25 jaksoa käsittävä B’t X perustuu Masami Kurumadan mangaan. Kurumada tunnetaan parhaiten Saint Seiyan luojana. Itse en ole koskaan lukenut mitään hänen mangaansa tai nähnyt niiden animeversioita ennen B’t X:ää, joten en oikein voi verrata sitä mihinkään. Täysin omillaan katsottuna B’t X on ajoittain ihan hyvä mutta suurimman osan ajasta turhauttava seikkailusarja.

Lyhyesti tiivistettynä sarjan idea on, että Teppei lähtee pelastamaan veljeään Machine Empiren päämajasta, mutta sinne päästäkseen hänen on kuljettava koko heidän hallitsemansa alueen läpi ja voitettava taistelussa kaikki vastaan tulevat viholliset. Luvassa on siis iso kasa tappeluita aina vain vahvempien vastustajien kanssa, ja samalla opitaan uutta itsestä ja ystävyydestä. Moni taistelu kestää enemmän kuin yhden jakson, mikä on puuduttavaa ja saa juonen etenemisen tuntumaan liian hitaalta. Toisaalta se tekee jopa kertakäyttövastustajista astetta mielenkiintoisempia, ja lähes kaikkia pahiksia kohtaan ehtii tuntea jotain sympatiaa ennen heidän kukistumistaan.

Machine Empire on salaperäinen organisaatio, joka väittää tavoittelevansa maailmanauhaa. Sen saavuttaakseen he tosin ovat valmiita mihin hyvänsä eikä edes tuhansien ihmisten tappaminen Kotaron sieppauksen yhteydessä ole liian karvas hinta maksettavaksi. Machine Empire odottaa seuraajiltaan, että he ovat valmiita korvaamaan ruumiinsa mekaanisilla osilla ja jopa muuttumaan kokonaan kyborgeiksi. Sarjassa käsitelläänkin yhtenä teemana ihmisyyttä ja ihmisten ja koneiden suhdetta toisiinsa.

Sarjan keskiössä ovat mekaaniset eläimet, jotka taistelevat ihmisten rinnalla. Jokaisella B’t:llä on oma “luovuttajansa”, joka on antanut tälle verta ja sitä kautta herättänyt tämän henkiin. B’t:t ovat uskollisia luovuttajalleen ja tottelevat vain häntä. Kun B’t ja luovuttaja luottavat toisiinsa ja ovat valmiita antamaan kaikkensa toistensa puolesta, heidän yhteiset voimansa kasvavat entisestään. Tämä on siinä mielessä viehättävä konsepti, että kaikilla hahmoilla on siis ns. sielunkumppani ja myös pahisten joukossa on ystävyyttä ja toveruutta ihmisten ja heidän kumppaneidensa välillä. Teeman käsittely saa paljon ruutuaikaa, sillä Teppeiltä menee jaksokaupalla aikaa oppia näkemään X toverinaan eikä vain koneena, jonka avulla hän voi saavuttaa päämääränsä. Kun heidän yhteistyönsä monien ongelmien ja epäonnistumisten jälkeen viimein alkaa sujua, se tuntuu oikeasti ansaitulta.

btx12 btx8

Juonikuvauksen luettuani ja OP:n katsottuani odotin saavani sarjan, jossa joukko sankareita lyöttäytyy yhteen pelastaakseen maailman. Sarjan alkutunnarissa ovat isossa osassa Machine Empiren neljä soturia, jotka kaikki kuvastavat jotain pääilmansuuntaa. Yksi heistä on Karen, joka kuitenkin petti toverinsa ja pakeni saatuaan selville Machine Empiren synkän salaisuuden. Hänestä tuli sittemmin Teppein opettaja ja mestari. Kolme muuta – Fou, Ron ja Hokuto – puuhaavat omiaan suurimman osan sarjaa ja liittyvät taistoon Teppein rinnalle vasta aivan viimeisessä jaksossa. Juuri näiden neljän hahmon yhteistyö ja toveruuden rakentuminen olisi kiinnostanut minua eniten. Ajatus siitä, että Teppei löytää liittolaisensa vihollisen riveistä oli kiehtova, joten jäi ärsyttämään, miten pieneen rooliin se sarjassa jäi. Onneksi tätä hieman paikkaa aiemmin mainitsemani Teppein ja X:n välinen hahmokehitys.

Sarjan kiinnostavimmiksi hahmoiksi jäivät Kotaro ja Karen. Jo alusta asti on selvää, että Machine Empire tarvitsee Kotaroa johonkin ja tämän mysteerin selviäminen sarjan edetessä on yksi sen kantavia voimia. Loppujen lopuksi minua alkoi kiinnostaa kaikkein eniten, onnistuuko Kotaron pysyä hengissä ankeissa vankeusoloissa ja ehtiikö hän saada päätökseen laskelmansa, joista maailman kohtalo riippuu. Myöskin Karen, joka alussa vaikuttaa täysin turhalta pohjustettuaan sarjan alkuasetelmaa pitkässä takaumassa, saa loppua kohti yhä merkittävämmän roolin. Hänen entisten kumppaneidensa kunnioitus häntä kohtaan tulee ilmi aina näiden puhuessa hänestä ja siksi katsoja alkaa pian toivoa, että Karen liittyisi muiden hahmojen joukkoon päänäyttämöllä.

Myös pahisten riveissä sattuu ja tapahtuu. Mitä syvemmälle Machine Empiren alueelle Teppei pääsee, sitä selvemmäksi käy, että vihollinen ei ole yksi yhtenäinen rintama. Machine Empiren sisällä on useita eri yksiköitä ja ryhmiä, jotka kilpailevat keskenään keisarin suosiosta. Osa on jopa kääntynyt tätä vastaan. Joukossa on myös paljon traagisia kohtaloita ja ihmisiä, jotka eivät ole löytäneet katkeruudelleen mitään muuta kanavaa kuin Machine Empiren riveissä taisteleminen. Välillä nähdään pahisten juonittelua ja taisteluita myös toisiaan vastaan. Loppua kohti alkaa kuitenkin tuntua epäuskottavalta, että aina vain löytyy entistä vahvempia vastustajia, joista aiemmin ei ollut mitään tietoa. Neljän ilmansuunnan soturit esiteltiin sarjan alussa Machine Empireä pystyssä pitävinä voimina, mutta sarjan lopussa on tullut vastaan niin paljon erilaisia ryhmittymiä ja sotureita, etteivät Karen, Fou, Hokuto ja Ron vaikuta enää millään tavalla erikoisilta.

Sarjan animaatio on parhaimmillaan perusnättiä katsottavaa, mutta suurimman osan ajasta se on tavallisen TV-sarjan tasolla. Jotkin taistelut koostuvat häiritsevästi lähinnä paikallaan seisoskelusta, vauhtiviivoista ja reaktio-otoksista, kun vastustajan isku osuu tai menee ohi. Lähes koko sarja sijoittuu vuoristoiselle aavikolle, joten maisemat ovat ruskeita ja tylsiä. Kiinnostavin miljöö on Machine Empiren maanalainen kaivos, jonne Kotaro tuomitaan pakkotyöhön.

Sarjassa on todella paljon hahmoja – tästä jäi moni erittäin tärkeä hahmo kokonaan mainitsematta – ja tarinaa kerrotaan tasaiseen tahtiin useasta eri näkökulmasta. Loppua kohti edetessä tuleekin pian selväksi, ettei 25 jaksoa mitenkään riitä tarinan loppuun viemiseen. Viimeisessä jaksossa kaikki jää täysin kesken ilman minkäänlaista lopetusta.

btx18 btx5

Onneksi jo heti seuraavana vuonna alkoi 14-osainen OVA-sarja. B’t X Neo jatkaa täsmälleen siitä, mihin edeltäjä jäi. Alussa kootaan nopeasti, mitä aiemmin tapahtui ja jatketaan sitten siitä, aivan kuin kyseessä olisi edellisen sarjan jakso 26 eikä uuden sarjan ensimmäinen. Heti alkuun paneudutaan parin jakson verran Foun surulliseen menneisyyteen ja yllättävää kyllä nämä jaksot eivät juuri tee hahmosta sympaattisempaa tai helpommin lähestyttävää. Itse asiassa ensimmäisen sarjan päättänyt lupaus tiimityöstä rikotaan heti ja kaikki hahmot lähtevät omilleen eivätkä Teppein uudet kumppanit edes äärimmäisessä hädässä viitsi auttaa häntä. Vasta viimeisessä taistelussa on jotain yhteistyön yritystä.

OVA-sarja ei tee oikeastaan mitään eri tavalla kuin edeltäjä, mutta sitä on jännittävämpi katsoa panosten ollessa jo niin korkealla. Harmittavaa kyllä juoni ottaa aluksi kunnon edistysaskeleita vain hahmokehityksen ja maailmanlopun saroilla. Pääsemme tutustumaan joidenkin hahmojen menneisyyteen, toiset oppivat itsestään ja elämästä jotain uutta, ja kaiken tämän ollessa menossa maailma suistuu koko ajan lähemmäs tuhoa. Sankarit eivät edisty juuri ollenkaan yrityksissään tehdä asialle jotain ja puolivälissä sarjaa aloin jo pelätä, onko tälläkään kertaa luvassa mitään järkevää lopetusta. Tarina saa kyllä päätöksen, mutta en pidä sitä kovin onnistuneena.

Mitä pidemmälle OVA etenee, sitä epätoivoisemmaksi ja synkemmäksi tunnelma menee. Hahmot joutuvat tekemään ikäviä päätöksiä isomman hyvän edessä, ruumiita alkaa kasaantua ihan eri tavalla kuin alussa ja kaksintaisteluissa alkaa olla tunnelma, ettei voi enää olla varma, voittavatko hyvikset ja vaikka voittaisivatkin, voiton hinta saattaa olla liikaa. Monet hahmot vaihtavat puolta, usein tietäen sen johtavan kuolemaan. Traagisia menneisyyksiä kaivetaan esille. Jaksossa 9 nähdään jo hyvinkin karmivaa tavaraa.

Paljon tapahtumia, hahmoja ja taustatarinoita sivuutetaan nopeasti sivulauseessa. Varsinkin OVA-jakson 8 paljastukset ja taistelu jättivät jälkimaun, että nyt laitettiin mutkia suoriksi. Varmaan näin onkin, sillä mangassa on 16 pokkaria ja kaikki sen materiaali tuskin on ehtinyt mukaan, varsinkin ottaen huomioon, miten monta jaksoa sekä TV-sarja että OVA käyttävät pelkkiin taisteluihin. Lisäksi Fantasiapelien sivuilla olevien loppupään pokkareiden esittelyteksteillä ei ole mitään tekemistä animen tapahtumien kanssa, joten loppu on selvästi laitettu isoksi osaksi uusiksi.

Äänipuolella sarjoissa on muutama mieleenpainuva taustakappale ja tunnelmaan sopivat alku- ja lopputunnarit, jotka jaksoi kuunnella pari kertaa fiilistelymielessä. Hahmojen seassa oli monta tutulta kuulostavaa ääntä, mutta en päätynyt tarkistamaan näyttelijöiden nimiä tai muita rooleja.

btx15 btx20.png

Molemmat sarjat on Yhdysvalloissa julkaissut pieni fanien perustama kustantaja Anime Midstream. He ovat aiemmin julkaisseet 52-osaisen lasten mechasarjan Zettai Muteki Raijin-Oh. Kyseisestä sarjasta he dubbasivat ensimmäisen puolen pääosin amatöörivoimin ja julkaisivat toisen puolen pelkillä teksteillä. B’t X sekä Neo on dubattu kokonaan ammattiääninäyttelijöillä, mutta ne voi katsoa myös japaniksi englanninkielisillä teksteillä. TV-sarjasta oli jo vuosia aiemmin dubattu alku, ja Anime Midstream päätyi tekemään dubin loppuun. Dubbia kokeilin hyvin nopeasti ja se tuntui toimivalta.

Samaa ei valitettavasti voi sanoa tekstityksistä. Ne ovat täynnä noloja virheitä, esim. seuraavat sanaparit menevät usein sekaisin: its/it’s, whose/who’s, your/you’re, wonder/wander. Erästä hahmoa kutsutaan teksteissä ensin Loressoksi, sitten hetkeä myöhemmin Roressoksi. Jäi olo, ettei kukaan ole kertaakaan lukenut tekstejä läpi. Myöskään kuvanlaadulla ei juuri juhlita, mutta huonompaakin on nähty.

Kaiken kaikkiaan tämä kahden sarjan kokonaisuus oli juuri sen verran viihdyttävä, että sen jaksoi katsoa kerran läpi. Toista kertaa tuskin omalle kohdalleni tulee, koska sarja ei millään osa-alueella noussut keskiverron yläpuolelle ja jenkkijulkaisun kauneusvirheet eivät katsomiskokemusta ainakaan paranna.

Advertisements

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google photo

You are commenting using your Google account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s